Finlandia-talo

by

Finlandia-talo on kongressi- ja tapahtumakeskus, joka sijaitsee Helsingin keskustassa Töölönlahden rannalla. Alvar Aalto suunnitteli Finlandia-talon vuonna 1962 ja se valmistui vuonna 1971. Avajaisia vietettiin 2.12.1971. Avajaisissa sai kantaesityksensä Einojuhani Rautavaaran Merentytär ja Aulis Sallisen sinfonia opus 24. Alvar Aallolla oli keskustasuunnitelma, johon kuului Finlandia-talon lisäksi muitakin kulttuurirakennuksia, mutta suunnitelma ei koskaan toteutunut.

Alvar Aalto loi mielellään rakennuksiinsa optisia harhoja. Kun Finlandia-taloa katsoo vastarannan kahvilaterassilta, syntyy näköharha, jossa Kansallismuseon torni näyttää jatkuvan Finlandia-talon läpi. Visuaalinen näköharha synty,y kun Finlandia-talon konserttisalin katon tumma paneeli asettuu samaan linjaan Kansallismuseon tornin seinän kanssa.

Finlandia-talon omistaa Helsingin kaupunki. Rakennusta on vuosien varrella uudistettu ja vuonna 2011 sinne valmistui uusi näyttely- ja kokoustila. Finlandia-talo on yksi suosituimpia Helsingin käyntikohteita ja ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin kävijät voivat tutustua opastetuilla kiertokäynneillä.

Finlandia-talo tapahtumien näyttämönä

Finlandia-talossa voi järjestää erilaisia yritystapahtumia, näyttelyitä, konsertteja ja juhlia. Tiloja voi vuokrata tarpeen mukaan muun muassa kokoustiloiksi tai jopa hääjuhlan järjestämistä varten. Ravintolasaleja on kolme ja tilauksesta myös tarjoilut voidaan järjestää.

Heinäkuussa vuonna 2019 Suomi aloittaa EU-puheenjohtajakauden. Helsingissä järjestetään kuusi epävirallista ministerikokousta ja useita virkamieskokouksia. Finlandia-talo on valittu paikaksi näille kokouksille. Finlandia-talo pystyy tarjoamaan tarpeeksi isot tilat ja keskitetty kokouspaikka on myös kokonaistaloudellinen ratkaisu hyvine kulkuyhteyksineen.

Menneinä vuosina Finlandia-talossa on järjestetty useita poliittisia tapahtumia. Etyk-kokous järjestettiin vuonna 1975, kokoukseen osallistui muun muassa USA:n presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton presidentti Leonid Brežnev. Puheita Finlandia-talon Finlandia-salissa ovat pitäneet myös presidentti Ronald Reagan, paavi Johannes Paavali II ja Dalai Lama.

Finlandia-talo uudistuu

1990-luvulla käytiin kovasti keskustelua Finlandia-taloa peittävistä marmorilaatoista. Italialainen Carraran marmori oli Alvar Aallon valinta seinämateriaaliksi, mutta se ei kestänyt Suomen ilmastoa ja laatat alkoivat putoilla seiniltä. 1990-luvussa marmorit uusittiin, kiinnitystapaa muutettiin ja laattojen kokoa pienennettiin, mutta marmori on edelleen Carraran marmoria ja laatat ovat käpristyneet samalla tavalla kuin alkuperäisetkin laatat.

Vuonna 2021 Finlandia-talossa alkaa perusparannus, jonka kestoksi on arvioitu 2-3 vuotta. Nyt pohditaankin kiivaasti millä materiaalilla pian 50-vuotias pitäisi päällystää. Finlandia-talon katolle on kiinnitetty koeseinälle erilaisia vaihtoehtoja ja asiantuntijat tarkkailevat mikä materiaali soveltuu parhaiten peittämään Finlandia-talon seiniä. Tarkoituksena on testauksilla ja tutkimuksilla löytää kestävä ratkaisu.

Julkisivun lisäksi Finlandia-talon perusparannuksessa entisöidään myös ovet ja ikkunat, esteettömyyttä parannetaan ja putkistot ja talotekniikka uusitaan. Palveluita on tarkoitus parantaa ja suunnitteilla on uusia tiloja. Finlandia-talo on rakennussuojattu, joten rakennuksen alkuperäistä vastaava arkkitehtoninen asu on määrä säilyttää.

Alvar Aalto

Hugo Alvar Henrik Aalto syntyi Kuortaneella 3.2.1898. Hän valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1921. Hänen ensimmäinen arkkitehtitoimistonsa oli Jyväskylässä. Hän teki paljon ulkomaanmatkoja 1920–30-lukujen vaihteessa ja siellä hän tutustui kansainvälisen modernismin uusiin suuntauksiin. Aallon lukuisia suunnittelutöitä on toteutettu sekä Suomessa että muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän loi monipuolisen uran sekä arkkitehtinä että muotoilijana kansainvälisesti. Suomessa Alvar Aallon kuuluisia töitä ovat muun muassa Finlandia-talo, Paimion parantola ja Teknillisen korkeakoulun rakennukset.

Alvar Aalto käsitteli rakennuksia kokonaistaideteoksina. Vuonna 1935 perustettiin Oy Artek Ab, jonka tehtävänä oli edistää Aalto-huonekalujen valmistusta ja myyntiä. Aalto oli myös hyvin kiinnostunut lasin käsittelyn mahdollisuuksista ja vuonna 1936 Alvar Aalto voitti Karhula-Iittalan lasisuunnittelukilpailun ja syntyi maailmankuulu Savoy-maljakko, joka suomalaisten keskuudessa tunnetaan paremmin nimellä Aalto-maljakko.

Alvar Aallon mukaan on nimetty useilla paikkakunnilla Suomessa monia paikkoja. Oulussa, Seinäjoella ja Jyväskylässä on Alvar Aallon katu, Espoon Otaniemessä on Alvarin aukio ja Jyväskylästä löytyy myös Alvar Aalto -museo. Viimeisimpänä Alvar Aallon mukaan nimettiin vuonna 2010 toimintansa aloittanut Aalto-yliopisto Helsingissä.  Alvar Aalto kuoli Helsingissä vuonna 1976.